Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2013

Juttusarja: Kansimieheksi 2014

Pirkanmaan Meripelastajien lokikirjassa alkaa juttusarja Kansimieheksi 2014, joka seuraa vuoden 2013 elokuussa alkaneen tulokaskurssin kouluttautumista kansimieheksi. Sarjassa seurataan Annan vaiheita matkalla kansimieheksi ja hälytysmiehistöön.

WP_20130915_14_53_58_ProMitä teet ammatiksesi?
Työskentelen tamperelaisessa yrityksessä turvallisuusviranomaisten tietojärjestelmien palvelutuotannon parissa.

Mikä sai sinut kiinnostumaan meripelastuksesta?
Olin kiinnostunut VaPePan toiminnassa ja kävinkin heidän kurssejaan. Muutettuani järven rannalle ajatukset kuitenkin siirtyivät vesistöihin ja vesipelastus tuntui tärkeältä toiminnalta. Pidän tavoitteellisesta harjoittelusta, jossa kiinnitetään huomiota sellaisiin harjoituksiin, jotka pohjautuvat todellisiin tehtäviin ja niissä vaadittaviin taitoihin.

Miten tulit mukaan Pirkanmaan Meripelastajien toimintaan?

Ilmoittauduin mukaan viime marraskuussa http://pirkanmaa.meripelastus.fi/tule-mukaan -sivuilta, mutta jouduin odottelemaan seuraavan koulutuksen alkua syksyyn saakka. Minulta kysyttiin ensimmäisessä infossa, kuinka valmis olen sitoutumaan ja kuinka paljon minulla on aikaa käytettävissäni. Jouduin siinä itsekin miettimään, onko minulla mahdollisuus ja aikaa toimia meripelastuksessa täyspainoisesti. Todettuani, että aikaa vapautuu valmistuessani työn ohella suoritetuista jatko-opinnoista ja etsiväni pitkäaikaista harrastusta, otettiin minut miehistöharjoittelijaksi.

Miltä tulokaskurssi on tähän saakka tuntunut?

Tulokkaita valittiin tänä vuonna viisi henkilöä. Pieni ryhmä takaa että koulutus on tehokasta ja mahdumme aluksille toimimaan porukkana. Olen ollut yllättynyt, miten paljon olen päässyt harjoittelemaan. Tekemällä oppii! Muu miehistö on ottanut meidät tulokkaat hyvin vastaan, ja käytännön kokemus siirtyy uusille jäsenille kovaa vauhtia.

Matkustaja-alus vaikeuksissa

Miehistö hälytettiin kotoa auttamaan konevikaista matkustaja-alusta. Matkalla laiturille tuli tarkennuksia: Mukana on vain siirtomiehistö 2 henkeä, moottori ei toimi ja uhkana on ajautua saaren rantaan. Aluksen kooksi saatiin tarkennettu tieto, vähän reilut 20 metriä teräsrunkoa.

Siilinkarin päästyä tapahtumapaikalle tavattiin alus tukevasti keula rannassa. Miehistö oli saanut ohjailtua aluksen hallitusti keula edellä rantaan ja näin saaneet vakautettua aluksen. Suuri massa aiheutti sen, että alus oli rannassa erittäin tiukassa.

Toiminta käynnistyi vuotojen ja vahinkojen tutkimisella. Miehistö oli kunnossa ja vaikka alus oli tiukasti rannassa, ei vuotoja ollut. Seuraavaksi alettiin suunnitella irroitusta.

Hinausköysi otettiin käyttöön melkein koko mitaltaan. Ensimmäisillä yrityksillä ei alus hievahtanutkaan. Voimaa ei ollut käytettävissä niin paljon kuin nykyisellä aluksellamme, joten tarvittiin erilaisia suostuttelukeinoja, jotta Siilinkari sai nyppästyä matkustaja-aluksen irti rannasta.

Vuodot tarkistettiin jälleen ja kaikki näytti hyvältä. Seuraavaksi alus käännettiin perähinaukseen ja kohteeksi otettiin kotisatama.

Onneksi vikaantuminen sattui ilman matkustajalastia. Vaikka törmäys ei ole ollut kovin luja, niin esimerkiksi irroitusvaiheen aikana olisi tarvittu matkustajille jokin evakuointisuunnitelma, joka olisi entisestään monimutkaistanut tilannetta.