Tulokaskurssin teemana on henkilökohtainen turvallisuus. Lentokoneessakin muistutetaan laittamaan hätätilanteessa ensin itselle happinaamari ja vasta sitten auttamaan muita. Samoin tuleva meripelastaja opettelee ensin pitämään itsestään huolta ja ylläpitämään toimintakykyään eri olosuhteissa sekä edistämään omaa ja toisten työturvallisuutta.

Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoisille ei ole asetettu suunnattomia esivaatimuksia, vaan toimintaan otetaan mukaan ihan tavallisia, yhteistyökykyisiä ihmisiä. Kansallisesti yhdenmukainen ja kattava koulutus takaa tarvittavan osaamisen. Kansimieskurssi kestää useita kuukausia, ja siinä ajassa toimintatavat ja taidot ehtivät jo iskostua selkärankaan.

Vaikkei meripelastajan tarvitse olla kuin Baywatchista, on yksi asia kuitenkin välttämätön: uimataito. Tulokaskurssin alussa suoritimme yleisen uimataitotestin, joka alkaa pudottautumisella pinnan alle jonka jälkeen uidaan yhteensä 200 metriä josta 50 metriä selkäuintia.

Harjoituksissa ja tehtävillä lisähaastetta tuovat olosuhteet; pimeys tai aallokko. Runsaasti harjoitusta vaatii myös pelastautumispuvussa uiminen sekä ankaran kauhomisen jälkeen alukseen nouseminen.

Kuvassa joukkue ui ketjussa Meripelastustaitokilpailuissa 2014, jotka pidettiin Tampereella.
Kuva: Timo Taskinen / www.kuva.ninja

Pirkanmaan Meripelastajien lokikirjassa etenee juttusarja Kansimieheksi 2014, joka seuraa vuoden 2013 elokuussa alkaneen tulokaskurssin kouluttautumista kansimieheksi. Sarjassa seurataan Annan vaiheita matkalla kansimieheksi ja hälytysmiehistöön. Tätä lukiessa Anna on toiminut jo hyvän aikaa hälytystehtävissä, mutta eihän anneta sen häiritä?